Jukka Nieminen: Geomantia

Geomantia tarkoittaa oppia maaperän energiavirtauksista. Muinaiset kansat tuntuivat pitäneen niitä arvossaan, ja ne selittävät miksi muinaismuistot tuntuvat asettuvan samalle suoralle, mitä ovat muinaiskansojen luotisuorat tieverkostot, ja miksi jopa meidänkin kirkkojamme on vielä keskiajalla rakennettu viivasuoraan linjaan toisiinsa nähden. Kaikki nämä muodostavat maaperään salaisen verkoston, jota vasta viime vuosikymmeninä on opittu ymmärtämään.

Tämä muinainen 'Äitimaa-uskonto' juontaa maaperän magneettisista virtauksista, jotka manipuloivat ihmisaivojen hertsitaajuuksia, vaikuttavat virkittävästi lihasten sähköisiin potentiaaleihin, sekä päästävät kulkiessaan ihmiskorville kuulumattomia infra- ja ultraääniä. Osa näistä linjauksista on toiminut myös muinaisten ruumisteiinä, ja niihin liittyy paljon kansanperinnettä salaperäisistä valoilmiöistä, kummituksista jaa maanalisten tunneliverkostoista, jotka kuuluvat maan pinnalle pelottavina koputteluina ja huminoina, jotka tuntuvat tulevan syvältä maan sisästä.

Oleellista on, että nämä virtaukset aktivoituvat kun taivaankappaleet asttuvat tiettyihin kulmiin suhteessa Aurinkoon, joka aktivoi Auringon sähkömagneettista potentiaalia. Tämä on johtanut myös heliobiologian keksimiseen, eli kasvien kasvuun näiden luonnon salaperäisten rytmien ehdoilla. Myös muinaiskansat tunsivat nämä salaiset rytmit. He rakensivat kivikehiä näiden virtausten kohdille, ja kokoontuivat niihin kun taivaankappaleet ovat tietyssä asennossa, josta kivien arkeo-astronomiset muodot ovat meille edelleen muistoina.

Kirja käsittelee myös kotimaisten linnanvuorten syntyhistoriaa ja esittää, että puolustuslaitteiden sijasta ne ovat muinaisia rituaalipaikkoja, joiden historiallinen jatkumo menee kauas pronssi- ja jopa kivikauden puolelle. Näyttikö tältä Porvoon linnavuori ajanlaskun taitteessa?